Pisarapuuttuminen

Pisarapuuttuminen

Pisarapuuttuminen on Väestöliiton kehittämä toimintamalli pienten lasten kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn. Mallin pohjana on käytetty Tuija Huukin tutkimustietoa. 

Pienet lapset opettelevat toimimaan ihmissuhteissa. He voivat matkia jotain näkemäänsä. He myös keksivät ihan omia tapoja toimia. Usein ikävät tai alistavat tavat alkavat sattumalta ja pienistä hetkistä. Ikään kuin pieninä pisaroina mukavan leikin ja puuhan aikana. 

Millaista häirintä voi olla lasten kesken? 
Miten häirintä ilmenee ja kuka voi häiritä?

Mielestäni pisarapuuttuminen toimii kaikenlaisiin tilanteisiin, jossa ei toimita toiveiden mukaisesti. Puuttumisen ydin on: Ei syyllistetä, ei osoitella sormella, ei rangaista. Puhutaan yhdessä tilanteen tuntemuksista, tehdään yhteinen sopimus. 

Kasvattajalle sudenkuoppa tulee tilanteen toistumisen kohdalla, sillä vaikka sopimus on kertaalleen tehty ja joku on sitä rikkonut, ei voida toistuneessakaan tilanteessa syyllistää. 

Turvallinen puuttuminen ja ilmapiiri antavat mahdollisuuden oppia virheistä, pelkäämättä. 

Käytännössä metodi voi olla haasteellinen pienten varhaiskasvatusryhmässä. Monet 1-2 -vuotiaat tarvitsevat aikuisen sanoittamista tilanteeseen - aikuisen sanoittaessa tilannetta tulee olla neutraali. Ei niin, että aikuinen toteaa "Sinä löit, se on väärin. Tätä toista sattuu". Tässä kohtaa on jo ehditty syyllistää ja leimata. 
Haasteen pienten kanssa toimiessa tuo juuri se, että aikuisena on osattava olla neutraali sanoittaessaan tilannetta. Sama haaste tietysti on myös isompien kanssa toimiessa. Omia toimintatapoja on kyettävä muuttamaan, mikäli haluaa luoda turvallisempaa tilaa kaikille. 








Pisarapuuttumisesta voit oppia Väestöliiton kolmesta lyhyehköstä videosta. 



















Alkuun pieniinkin tilanteisiin puuttuminen voi olla haastavaa, tarkoituksena on kuitenkin luoda turvallisempaa ympäristöä pienin askelin. Mitä varhaisemmin tilanteisiin puuttuu, sitä todennäköisemmin tilanteet eivät tule kasvamaan systemaattiseksi kiusaamiseksi tai häirinnäksi. Lapsen toiminnan tarkoitus ei näissä tilanteissa ole ensisijaisesti häiritä tai kiusata, lapsi opettelee vuorovaikutustilanteita ja kokeilee erilaisia rooleja, opittuja toimintamalleja. 

Pisarapuuttuminen on toinen metodi, jonka olen ottanut käyttöön turvallisemman tilan periaatteiden luomisessa ja käyttöönottamisessa. Metodia voi hyödyntää myös muussa elämässä, ei vain lasten välisissä tilanteissa. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

JokaLapsi-menetelmä